KUNTOUTUSTUKI

Määräajaksi myönnettävä kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämiseen. Tuen saannin ehtona on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu. Kuntoutustuki on samansuuruinen kuin normaali työkyvyttömyyseläke.

HOITOTUET

Hoitotukia saavat eläkkeellä olevat, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen päivittäisistä askareistaan.

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vamma tai sairauden vuoksi johdosta ainakin vuoden ajan. Sitä maksetaan vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai korvauksen tai takuueläkkeen saajalle.
Perusvammaistuki on 70,52 euroa vuonna 2018, korotettu hoitotuki 153,63 euroa ja ylin hoitotuki 324,85 euroa.
Veteraanilisän määrä on 105,13 euroa kuukaudessa.

Ei eläkkeellä olevan hoitotuet ovat myös porrastettu 3 katekoriaan. Ne ovat:
perus vammaistuki 92,14
korotettu vammaistuki 215,00
ja ylin vammaistuki on 416,91.

TULKKAUS

Kuulo-,kuulonäkö- ja puhevammaisten tulkkauspalvelua haetaan Kelasta. Tulkkauspalvelua voi saada työssä käyntiin, opiskeluun, asointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen ja virkistykseen. Kuulonäkövammaisella henkilöllä on oikeus tulkkauspalveluun 360 tuntia vuodessa. Kuulonäkövamma on kuulon ja näön toimintarajoitteiden yhdistelmä. Kun näkö ei vamman takia voi kompensoida kuulon alenemaa eikä kuulo vamman takia voi kompensoida näön alenemaa on seurauksena kuulonäkövamma.

Perinteisesti kuulo- ja näkövammoja tutkitaan ja hoidetaan erikseen. Se saattaa johtaa siihen, ettei aistivammojen yhdistelmää – kuulonäkövammaa – havaita eikä seurata asianmukaisin kuntoutustoimenpitein.

Kuurosokeat henkilöt eivät ole täysin kuuroja ja sokeita, vaan näkö- ja kuulovammojen aste ja vaikeus vaihtelevat. Esiintyessään yhdessä nämä kaksi toimintarajoitetta lisäävät toistensa toiminnallisia haittoja. Tämän vuoksi lieväkin aistivamma – esiintyessään yhdistelmän osana – vaikeuttaa arjessa toimimista, kuten tyypillisesti kuurosokeilla henkilöillä tapahtuu.

Normaaliaistisella henkilöllä kuuloaisti vahvistaa tiedostamattomasti näköaistin kautta tulevaa aistitietoa ja päinvastoin. Aistien yhteistoiminta mahdollistaa moniaistisen ympäristön sujuvan hallinnan. Kuulo- tai näköaistin vammassa terveen aistin tehostuneella toiminnalla voidaan kohtuullisesti kompensoida heikentyneen aistin toimintaa. Yhdistelmävammassa normaalit kompensaatiomekanismit romahtavat aiheuttaen aina suuremmat toiminnalliset haitat yksittäisen aistin toimintaan, kuin kyseisen aistin yksittäinen tarkastelu antaisi ymmärtää. Kompensointi vammautuneella aistilla aiheuttaa sen nopean väsymisen. Voimakas pinnistely heikentyneellä kuulolla voi estää sekä kuulon tehokkaan hyödyntämisen että näköaistin osittaisenkin toiminnan. Voimakas pinnistely estää myös kompensoitavan aistin toimintaa.

Kuurosokeat henkilöt eivät ole täysin kuuroja ja sokeita, vaan näkö- ja kuulovammojen aste ja vaikeus vaihtelevat. Esiintyessään yhdessä nämä kaksi toimintarajoitetta lisäävät toistensa toiminnallisia haittoja. Tämän vuoksi lieväkin aistivamma – esiintyessään yhdistelmän osana – vaikeuttaa arjessa toimimista, kuten tyypillisesti kuurosokeilla henkilöillä tapahtuu.

Normaaliaistisella henkilöllä kuuloaisti vahvistaa tiedostamattomasti näköaistin kautta tulevaa aistitietoa ja päinvastoin. Aistien yhteistoiminta mahdollistaa moniaistisen ympäristön sujuvan hallinnan. Kuulo- tai näköaistin vammassa terveen aistin tehostuneella toiminnalla voidaan kohtuullisesti kompensoida heikentyneen aistin toimintaa. Yhdistelmävammassa normaalit kompensaatiomekanismit romahtavat aiheuttaen aina suuremmat toiminnalliset haitat yksittäisen aistin toimintaan, kuin kyseisen aistin yksittäinen tarkastelu antaisi ymmärtää. Kompensointi vammautuneella aistilla aiheuttaa sen nopean väsymisen. Voimakas pinnistely heikentyneellä kuulolla voi estää sekä kuulon tehokkaan hyödyntämisen että näköaistin osittaisenkin toiminnan. Voimakas pinnistely estää myös kompensoitavan aistin toimintaa.

Lisätietoja www.kela.fi/vatu.

KUNTOUTUS

Kuntoutusohjauksen ja sopeutumisvalmennuksen tarkoituksena on sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutus edellytysten tukeminen ja parantaminen antamalla  tietoa ja kuntoutusta edistäviä valmiuksia.
Vajaakuntoisen ammatillinen kuntoutus ja alle 65-vuotiaitten vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä aikuisen psykoterapia ovat Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia. Kelan tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 60 arkipäivältä, sekä viimeistään silloin, kun henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä.
Lisäksi Kela myöntää ns. harkinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan turvin.

Kuntoutusrahaa voi saada 16- 67 vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille.
Kun osallistut kuntoutukseen sinulla voi olla mahdollisuus saada  harkinnanvaraista, verotonta ylläpitokorvausta 9 euroa/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kuluihin.

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE

Työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuen aikana on mahdollista työskennellä hieman, ilman että Kelan eläkkeen maksaminen keskeytetään. Vuonna 2016 ansioraja on 743,84 euroa.
Eläkkeen voit jättää myös lepäämään kolmeksi kuukaudeksi tai enintään kahdeksi vuodeksi, jos haluat vielä kokeilla työelämää.

LÄÄKEKORVAUS

Lääkkeiden hintalautakunta päättää apteekissa myytävien lääkkeiden  viitehinnat, jonka mukaan kelan lääkekorvaus maksetaan. Samoin se määrittelee mitkä lääkkeistä kuuluvat Kelan korvauksen piiriin.

Lääkekorvauksissa on vuoden 2016 alusta alkaen 50 euron vuotuinen alku omavastuu kaikille yli 18-vuotiaille.

Kelan normaali korvauslääkkeiksi luettavista apteekin tuotteista on tällä hetkellä 40 prosenttia.
Pitkäaikaissairauksiin on erikseen erikois korvausluokkia, jolloin lääkkeen hinnasta Kela korvaa joko 65 tai 100 %. Jos lääke kuuluu 100 % korvattaviin, joutuu siitä maksamaan 4,5 euroa/lääke.

Usein joudut kuitenkin vaihtamaan lääke nimestä toiseen vastaavaan, sen mukaan minkä lääkkeen viitehintaa on halvin. Tällöin apteekki tiedustelee sinulta, voiko vaihdon tehdä.
Jos et ota halvinta vaihtoehtoa, joudut sitten maksamaan lääkkeistäsi enemmän.

Sinulla on oikeus lisäkorvaukseen, jos itse maksamiesi lääkekustannusten osuus on tänä vuonna 610,37 euroa, joka on ns. lääkekatto. Tällöin maksat vain 2,5 euroa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä.
Saat Kelasta ilmoituksen lisäkorvausoikeuden täyttymisestä.

MATKAKORVAUS

Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi taksilla tekemistäsi matkojen kustannuksista sen osuuden, joka ylittää 25 euroa yhteen suuntaan. Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 300 euroa, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan.

Oman auton käytöstä kela voi omavastuuosuuden jälkeen korvata 0,20 euroa kilometriltä. Yöpymisraha on korkeintaan 20,18 euroa/yö.

SAIRASKULUKORVAUS

Saat sairaskuluista korvausta, kun käyt yksityisellä lääkärillä tai hammaslääkärillä, tai heidän määräämissään tutkimuksissa, tai esm. fysikaalisessa hoidossa tai kuntoutuksessa.

Näistä sairaskuluista korvataan yksityispuolella tutkimuksista ja hoidoista vahvistetun taksan mukaan. Kelan taksoihin voit tutustua ja palvelupisteissä ja konttoreissa.

SAIRASVAKUUTUSKORTTI

Jokainen Suomessa pysyvästi asuva saa kela-kortin, jolla voit osoittaa oikeutesi sairasvakuutuskorvauksiin. Tarvitset korttia lääkärin vastaanotolle ilmoittautuessasi, Kelan korvaamilla taksimatkoilla, sekä tietenkin apteekista lääkkeitä ostaessasi.

Suomen kansalainen saa myös eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla voi osoittaa oikeutensa lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaanhoitoon toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveitsissä.

Jos olet alle 65-vuotias, ja saat täysimääräistä kansaneläkettä, voit saada Kelasta kansaneläkkeensaajan kortin. Jos saat työeläkettä, saat työeläkettä maksavalta työeläkeyhtiöltä vastaavan kortin.

KELAN KONTTORIT JA PUHELIN- JA VERKKOPALVELU

Kelassa voit asioida monin eri tavoin. Voit mennä itse käymään Kelan konttorissa, silloin saat varmimmin tarvitsemaasi palvelua. Kelan konttoriin voit myös tilata etukäteen ajan, tämä kannattaa varsinkin silloin, jos kyseessä on jokin aikaa ja selvittelyä vievä asia. Silloin sinun tarvitsee kylläkin tietää ainakin osapuilleen mihin kategoriaan asiasi liittyy.

Voit asioida myös puhelimitse, valitsemalla jälleen oikean aliotsakkeen. Jos valitsemassasi puhelinpalvelussa on ruuhkaa, voit jättää soittopyynnön, jolloin kelasta soitetaan sinulle takaisin päin. Kelan puhelinpalvelu toimii 8-18 arkisin. Puhelimessa voit hoitaa samoja asioita kuin konttorissakin.

Voit myös käyttää Kelan verkkosivustoa, etsiä tietoa sieltä tai lasketuttaa onko sinulla oikeutta joihinkin etuuksiin kuten asumistukeen. Verkkosivulta löydät myös hakulomakkeita eri etuuksiin. Osa palveluista on haettavissa suoraan täyttämällä hakemus ja lähettämällä se Kelan sivuilta.

TIETOKONEESTA ON MONEKSI

Kuinka usein kuulet jonkun sanovan, taas se istuu tuossa koneellaan. Käyttäisi senkin ajan paremmin. Kaikki muu onkin sitten yleensä sitä parempaa tekemistä, oli kyseessä sitten talouden hoito, television katselu kuin lenkkeily tai lukeminen.

Äläpäs sanokaan tietokonetta rasitteeksi ja ajanviejäksi, jolla ei ole mitään virkaa.  Toki täytyy myöntää, että kyllähän sen avulla voi tuhlatakin rahaa, ja silloin sanoja on oikeassa. Nimittäin kaikki rahapelit, joita esm. Ray:llä tai muilla rahalla pelattavia pelejä tarjoavilla yrityksillä on tarjolla, voi äkkiä viedä sievoisen summan pelihimoiselta.

Oikein käytettynä tietokone tarjoaa monia käyttömahdollisuuksia niin vapaa-aikaan kuin muuten.
Tietokoneella voit hoitaa verkkopankin kautta laskusi pelkällä kuukausi maksulla. Vakuutusasioitakin voit hoitaa netissä.

 Voit soitella ystävillesi, jos heillä ja sinulla on Skype puhelin ohjelma. Tietenkin voit pitää yhteyttä myös sähköpostilla ja vieläpä siinä parjatussa naamakirjassakin tekstiviestein.

Kirjoitusohjelmilla voit laittaa talteen niin muistilistat, puhelinnumerot kuin muut muistamista vaativat asiat. Niillä voit myös kirjoittaa kirjeitä, tosin moniko enää niin tekee.

Kirjastossa voit asioida tietokoneen avulla mm. pidentää laina-aikaa, ladata kirjoja, ja ennen muuta katsoa mitä kaikkia kirjoja on tarjolla. Jokaisesta uudemmasta kirjasta, kun on pieni selvitys kirjan sisällöstä. Meillä näkövammaisilla on myös mahdollisuus lukea lehtiä ruudunlukuohjelmalla.

Sinulla on myös mahdollisuus, vaikka uusia reseptejäsi Kanta.fi:ssä, tai vaikka katsella terveystietojasi sieltä.

Jos omaat kirjallisia taitoja voit pistää pystyyn blogin, johon kirjoittelet aiheen mukaisia kirjoituksia, ja tietenkin voit kirjoitusohjelmien avulla tallentaa talteen omia kirjoituksiasi.
Ja lukemiseen blogit tarjoavat mukavaa ajanvietettä, tai tietoa.

Itseäni jostakin syystä koukuttavat myös mainitsemani naamakirjan eli Facebookin pelit. Olen kaiketi sen verran lapsenmielinen, että nautin maksuttomista peleistä, vaikka joudunkin käyttämään pelatessa suurennusohjelmaa. Myös NVDA puheohjelma on minulla käytössä.

Tietenkin voit nauttia myös musiikista ja kuuntelemalla musiikkia esm. Youtubesta, joka tarjoaa melko laajan musiikkikokoelman ilmaiseksi, ilman kuukausimaksua, jonka joudut maksamaan käyttäessäsi Spotifua musiikin kuunteluun. Siinä ohjelmassa lienee kuitenkin enemmän kuunneltavaa musiikkia, niin ainakin väitetään.

Niin ja se tärkein meinasi unohtua, tietenkin netti on mitä parhain apukeino, kun tarvitset tietoa jostakin asiasta, tai jos etsit jonkun liikkeen aukioloaikoja. Wikipediassa on melko laaja tietovarasto, mutta sen antamia tietoja on osin varottava, koska kuka tahansa voi kirjoittaa kaiketi siihen. Näppäilet vain etsimäsi ja hetkessä saat monia linkkejä, joista voit lukea haluamastasi asiasta.

KEIKAUSKAKKU

Olen nyt muutaman kerran tehnyt vanhan ajan keikauskakun mukaeltuna. Ohjeen nappasin Pirkka lehdestä, jota siis mukailin hieman.Yleensä olen tehnyt sen ananaspohjaisena, mutta omenapohjainenkin käy samalla lailla. Omenista tämä Pirkka lehden ohjekin oli tehty. Laitan tähän sen mukaellun, oikean reseptin, jota en siis ole edes kokeillut, löydät Pirkka lehdestä nro:9/2016.
Tarvitset:
2   prk       Ananasta renkaina/tai omenia kuorittuna ja viipaloituna
                 ( juoksevaa margariiniä)
2,5 dl         vehnäjauhoja
2    dl         sokeria
1    tl          leivinjauhetta
1    tl          vaniliinisokeria
1    tl          kanelia
2   kpl        kananmunia
1½ dl         juoksevaa margariiniä

Valmistus:
Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Mittaa kuivat aineet, ja sekoita ne. Lisää kananmunat(hiukan aikaa huoneenlämmössä olleet) ja juokseva margariini sekoittaen.
Voitele piirakkavuoka. Lado ananasrenkaat, joko kokonaisena tai pilkottuna piirakkavuoan pohjalle. Itse olen nyt laittanut pienempinä paloina, mutta valmiiksi pilkotut ovat mielestäni liian kosteita. Mutta tämähän on makuasia. Kaada ja tasoita piirakkataikina palojen päälle mahdollisimman tasaisesti. Itse olen käyttänyt apuna lusikkaa ja lusikan pohjaa. Lusikalla saa kaapittua taikinan taikinan tarkasti. ja jälkimmäisellä saat tasoiteltua sen.
Laita uuniin paistumaan noin puoleksi tunniksi. Halutessasi voit siirtää piirakan uunin alatasolle paistumaan paistamisen puolessa välissä, mutta se ei ole pakollista. Mielestäni piirakka onnistuu aivan hyvin tasalämmölläkin. Ohjeessa on tuo alataso mainittu, mutta koko ajaksi sillä en paistamista suosittele.

Kun piirakka on hiukan jäähtynyt, voit halutessasi siirtää/kumota sen toiselle lautaselle, jolloin tuo ananas/omenapohja tulee päällimmäiseksi. Itse olen jättänyt kaakun/piirakan piirakkavuokaan ja leikannut siinä siitä paloja. Silloin tuo ananas- tai omenatäyte on pohjalla.